Ajattelin kertoo teille nyt mun tatuoinninottamiskokemuksesta. Kerron siitä kuvien avulla. Ja nää kaikki kuvat on siis siltä päivältä ja toivon että siedätte puhelinlaatusia kuvia. Järkkäriä en raahannu mukaani joten puhelimella oli helppo ottaa kuvia.
Kävin ottamassa yli kuukaus sitten ekan tatuointini Putka Tattoossa semmosella tatuoijalla kun Riku Turso.
Aamun fiilikset, vielä kun olin kotona ja just lähdössä keskustaan. Jännitti ihan hulluna ja oli semmonen epätodellinen olo :D
Jee täs mun tatuointi alkutekijöissään. Menin tonne yksin ilman henkistä tukee, koska kaikki kaverit sattu olemaan vielä koulussa ja jänskätin et ehtiikö Henna tuleen mun henkiseks tueks ennen kun alettiin tota tekemään. Ei se sit ehtiny joten oli semmonen pikkunen hui saatana fiilis siinä. Kysyin sitten ihan jännittyneenä ennen kun tota alettiin tekeen, että miltä se tuntuu kun sitä tehdään. Vastaukseks sain että vittumaista kipua se on. Eipä siinä sit oikein tajunnu vielä että mitä se meinaa. No sit kun tatuointia alettiin tekeen niin eipäs se oikeestaan sattunu aluks. Jonkun ajan päästä se alko tuntuun jopa kivalta.
Ehkä n. 30-60min oltiin tota tatuointia tehty kun Henna saapu paikalle. Oli ihan jees että se tuli höpiseen mun kans, koska ton tekeminen ei ollu enää niin kivan tuntusta mutta ei se sinänsä pahasti kyllä sattunukkaan.
Tässä vaiheessa tän teko oli kyllä jo varmaan muistaakseni sattunukin ihan. Ei semmosta auuuuu kipua, vaan semmosta haistakaa vittu kipua. :D Loppua kohden se oli niin vittumaista et teki mieli saada tohon nyrkkeilysäkki jota hakata. Mut kumminkin kyllä se siedettävää oli. Niin siedettävää että viikon päästä tatuoinnin otosta tuli jo ikäväki vähän sitä tunnetta kun tatuointia tehdään.
Tässä kaunis selfie, jonka tajusin ottaa tatuoinnin tekemisen loppumetreillä. Näytän lähinnä pelleilevän, mutta kyllä se tuntu ärsyttävältä vaikka vähä hassuttelemaan pystykin. Mut fakta on se, että aina kun oltiin hiljaa eikä kukaan puhunu niin tunsin kivun, mut heti kun oli hyvä keskustelu käynnissä niin eipä sitä kipua muistanu. Eli ens kerralla kaveri kans mukaan :D
Tämmönen on sitten lopputulos. Heti kun tän valmiina näin niin kaikki kipu unohtu. Ainoostaan kun käveli niin tuli semmonen kappas mulla on selkä, en oo ikinä kyllä niin vahvasti havainnu ja tuntenu selkäni olemassaoloo. Joka askeleella tuntu oikein kuinka se iho liikku vaikka sitä ei muuten ehkä näkiskään. Oli kyllä hassua, en ollu osannu ajatella tommosta tunnetta etukäteen.
Oon enemmän kun tyytyväinen tähän ja valitsin kyllä just oikeen tatuoijan tän tekoon!<3 Mun mielestä näyttää livenä hemmetisti paremmalta kun tässä. Täytyy ottaakkin teille myöhemmin entistä parempaa kuvaa. Juteltiin tatuoijan kanssa, että tää on semmonen mitä myöhemminkin voi jatkaa isommaks jos haluaa ja oon itseasiassa miettinykkin, että jos ei mieli muutu niin vois vaikka kyljen kautta reiteen asti joskus jatkaa.